Heipähei ja anteeksi vaitonaiset virtuaaliviikot, kun on se kiire... Ei oikein ehdi mitään tekemään, aamulla pitää juosta bussiin ja iltapäivällä kaahata päiväkodille. Kiireisenä töissä vastailen puhelimeen enkä ehdi kaikkia meilejä käydä läpi. Minulla on hassu tarve suorittaa asiat siltä istumalta, saada valmista aikaiseksi heti eikä huomenna. Odottaminen on yhtä kärvistelyä. En ehdi harrastaa, kun iltaisin pitää surffata blogeja ja katsoa asuntoilmoituksia. Yhtenä iltana istuin sohvalla puoleen yöhön ja selasin läpi valehtelematta liki 2000 ilmoitusta ja ei, emme ole muuttamassa. Ainakaan vielä.
Olen sopinut menoja lähes kaikki kevään viikonloput täyteen, kivoja sellaisia. On niin kiire, etten ehdi vain olla. Jos minulla olisi vapaata, niin voivottelisin tylsyyttä ja keksisin jotain muuta, todennäköisesti siivoaisin. Ei toisaalta huono vaihtoehto, vaikka ei se mieluisin. Paljonkohan maksaisi siivoojan palkkaaminen?
Takaraivossa jyskyttää jatkuvasti ajatus, että nyt olisi niin paljon hommaa tehtävänä, että en ainakaan saa mitään järkevää aikaiseksi. Nautin omista pikku projekteistani ja sopivasta pöhinästä mutta tuo surina päässä pitää saada loppumaan. "Kiireinen" ihminen ei luo mitään uutta, stressaa turhasta ja virheiden määrä kasvaa eksponentiaalisesti. Toisin sanoen itse luotu kiireeni ei ole edes aitoa vaan oman pääni sisään luotu tunne. Mutta mitä jos en heti ryhtyisikään zen-munkiksi ja alkaisi nauttia niin muodikkaasti slow lifesta. Se ei kuitenkaan onnistuisi. "Tunnista ongelma" – siitä lähtee tämän vyyhdin purkaminen.
Mitä tapahtuisi jos aamukiireen keskellä jäisinkin poikani kanssa ihmettelemään onko orava käynyt ikkunan takana jälkiään jättämässä? Mitä sitten jos myöhästyn bussista, hengittelen aamuilmaa ja ihmettelen ohikiitäviä ihmisiä viisi minuuttia kauemmin? Mitä jos vihdoin lukisin tuon kuukausia sitten aloittamani kirjan loppuun, enkä katsoisi vähän väliä onko joku on lähettänyt Facebookissa viestin? Mitä jos keskittyisin olennaiseen, tekisin asiat kerrallaan, en kiirehtisi ja jatkaisin huomenna uudelleen? Hmm...mitä tosiaan?
Having a bit of trouble finding time to do all the things that I want or so I believe. In reality I have nothing better to do than just be... or maybe finally finish the book I have started to read many months ago.
-M
No comments:
Post a Comment